MM-kisat ja sen jälkeistä pohdintaa

Ensimmäiset yleisen sarjan arvokisat on nyt koettu futuristisessa Astanassa. Ja olihan kisojen taso jäätävä. Monia huippunimiä tippui jo ensimmäisille ottelukierroksille. Kisat poikkesivat suuruudellaan mutta samanlaista matolla olo oli kuin muissakin kisoissa. En mitenkään normaalia enemmän jännittänyt tätä kisaa. Osallistujia oli yli 700 ja maita oli mukana 120. Omassa sarjassa oli 43 osallistujaa.  Arpa ei ollut minulle kaikkein kovimmasta päästä mutta kova kuitenkin. Noihin kisoihin ei kyllä hyvää arpaa pysty lähteä toivomaan, aika monella on yleisen sarjan arvokisa-tai Gran Slam/Prix mitaleja.

Vastaani asettui kosovolainen. Olin tänä vuonna kerran ottanut häntä vastaan leirillä Budapestissa. Matsi meni tasaisesti viimeiselle minuutille kunnes kosovolainen koukkaisi minut selälleen josta tuomarit antoivat wazarin. Loppua en vain saanut ajettua kiinni.  Molemmat reissun valmentajat sanoivat että matsi oli hyvä ja mahdollisuudet ottelun voittonkin olisi olleet. Nyt jälkikäteen matsin katsottuna en voi sanoa olla olleeni erityisen tyytyväinen, kun tiedän että etten päässyt parhaaseni suoritustasoon. Kädet olisvati saaneet työskennellä  ja raastaa enemmän, en tehnyt omaa tekniikkaa monipuolisesti vaan odottelin vastaheitoin paikkaa (joka osittain koituikin kohtaloksi :D). Käsiin kuitenkin tarvitsisin enemmän voimaa.  En enää ole niin heikko kun aikaisemmin mutta harmi vain kieppiin on pitkä ja työläs matka vastustajan vahvojen käsien läpi. Pidän liikkuvasta tyylistä, mutta välillä tuntuu etten jaksa pitää tätä tyyliä matsin loppuun asti. Onneksi fysiikkapuoli on loppupelissä palapelin helpoin palanen, varsinkin kun on osaava valmentaja auttamassa. 

 

Nyt syksyksi otan myös tavoitteeksi harjoittelupainon ja rasvaprosentin laskemisen.  MM-kisoissa huomasin, että ei ole vaan varaa antaa muille etua edes edellä mainituissa asioissa. Painonpudotukset eivät ole isoja suurimmalla osasta kisasiskoista. Judossa olympialaisiin pyrkivillä on jatkuvasti kisakausi päällä, joten paino ei ole todellakaan montaa kiloa yli painoluokan. Vaikka painonpudotus ei aina näykään välttämättä omissa otteluissa niin selvästi, niin uskon, että voisin saada itsestäni otteluissa huomattavasti paremmin irti. Varsinkin jos päivä pitenee ja otteluita tulee enemmän. Tällä kommentilla ei ole mitään tekemistä ulkonäön kanssa, vartaloni on vain työväline, jonka täytyy olla kunnossa. 

Seuraavaksi aletaan kohottaa kuntoa kohti alle 23-vuotiaiden EM-kisoja. Seppo kertoi että kovaa treeniä olisi ensiviikolla luvassa. Kyllähän se minulle käy! Seuraava kisa on kuukauden päästä European cup Serbiassa. Suomessa minut syksyllä nähdään kisaamassa Tampereen European cupissa ja marraskuussa menen Malagaan hakemaan vielä tatsia ennen pääkisoja. En ota syksyllä yhtään olympiakarsintakisaa, koska muuten kisat ja leirit tulisivat yhtenä ryppäänä kuukauden sisään. Tietty uskon että pystyn matseja karsintatasollakin voittamaan, mutta olen nuori ja minun ei tarvitse hätäillä saanko pisteitä vai en. Tärkeintä on nyt vain saada mahdollisimman paljon otteluita, jotta isompaa kv-menestystä tulisi parin vuoden päästä. Luulen, että minulla on potentiaalia kehittyä hyvinkin paljon muutamassa vuodessa, jos vaan pysyn ehjänä ja terveenä. 

Kiitos kaikille tsempeistä mitä sain runsaasti kisoihin.

Valmistautumista MM-kisoihin paikoissa Berliini ja Riihimäki

Alkuviikolla olin Berliinissä kolmen päivän leirillä. Leiri oli järjestetty alle 21-vuotiaiden leirin yhteyteen. Leirikaveriksi reissuun lähti Jaana Sundberg ja tietysti Suomen juniori olivat seurana osan leiristä. Leiri taitaa olla junioreiden yksi suurimmista tuolla tasolla. Monista maista oli myös aikuisia saapunut leirille. Tämä oli hyvä koska sai kovia randoreita, ja halutessaan sai ottaa junnun kanssa, jolloin sai tehtyä enemmän heittoja. Varsinkin OTC-leirit ovat olleet useasti pelkää tappelua koko randorin ajan, eivätkä kovin heittorikkaita. Positiivista heittojen lisäksi leirillä oli että huomasin kuntoni hieman parantuneen. Edelleen pyrittiin ottamaan isoilla tehoilla ja määrä oli siksi yleensä 4 pystyrandoria per/treeni.

Viimeisen harjoituksen jälkeen Berliinissä. Kannattaa muutkin aikuiset hyödyntää tämä leiri.

Alkuperäistä muuria vartiotorneineen.

Yleensä leireillä ei jaksa tai ei ole aikaa kierrellä turistina. Tällä kertaa tsempattiin ennen kotiin lähtöä ja päätettiin käydä katsomassa ja yleissivistämässä itseämme Berliinin muurilla tai oikeastaan sen jäännöksillä. Keskellä vihreää ja idyllistä kaupunkiosaa muistutti ankea ja harmaa kaksinkertainen muuri kylmästä sodasta. Kyllä saa olla tyytyväinen kun saa elää rauhan keskellä nykyaikaisessa modernissa maailmassa. Sanonta matkailu avartaa pitää paikkaansa.

Jaoinkin jo Facebookin urheilijasivullani uutisen pääsystäni Kazakstanin MM-kisoihin. On mahtavaa päästä yhteen judomaailman arvostetumpaan tapahtumaan kisaamaan. Hienoa on myös se että minulle haluttiin antaa mahdollisuus kerätä kokemusta tulevaisuutta ajatellen. Tietysti osa vastustajista on tuttuja harjoitusvastustajia leireiltä, mutta heistäkin jokainen on kiven kovassa MM-kunnossa hakemassa pisteitä Rion olympialaisiin. 

Itselläni oli tähtäimessä alle 23-vuotiaiden EM-kisat, enkä alun perin edes ajatellut kilpailevani yleisen sarjan arvokisoissa. Tosissaan mietittiin että onko kisa fiksu minun kisakalenteriin mutta tultiin tulokseen että se käy.  Seuraavathan MM-kisat ovat rengaskisojen takia vasta 2017. Onneksi myös Jaana on vielä mukana.  Ei tarvitse yksin siellä harhailla kun on mukana kokenut kettu.

Olemmekin nyt kesällä tehneetkin osa valmistavista harjoituksista yhdessä. Yleensä olen valmistautunut yksin arvokisoihin kun Lahdessa ei ole ollut muita lähtijöitä. Viikonloppuna Riihimäellä olivat viimeiset kovemmat treenit ennen kisoja. JP veti harjoitukset ja antoi minullekin paljon hyviä neuvoja. Teimme anaerobisia pätkiä judolla sekä kuntopiiriliikkeillä kahdessa eri harjoituksessa lauantaina. Mietin joka kierroksella lajivalintani hulluutta ja lajeja jossa pääsisi niin paljon helpommalla kuin judossa. Harjoitusten jälkeen olin tietty supertyytyväinen itseeni. Sunnuntaina oli nopeutta ja teräviä heittoja.  

Vielä on ensiviikonloppuna edustusvalmennusleiri Pajulahdessa. Ja siellä tehdään viimeiset säädöt ennen kisoja. Ei tietty mitään mullistavaa kun kisoihin siitä on reilu viikko. Seuraava postaus onkin sitten itse kisareissusta.

Parempi myöhään kun ei milloinkaan. Lenkkireissun jälkeen ensimmäinen kertaa tänä vuonna Suomessa uimassa. :)