perjantai 26. joulukuuta 2014

Hou Hou jouluhössöttäjä




VAROITUS: Tämä teksti ei liity millään lailla judoon vaan jouluun! Kuten moni tietää olen aikamoinen jouluihminen. Kerroin siis joulunvietoistani. Nautin eniten perheeni kanssa vietetystä ajasta, koska näen heitä vain pari kolme kertaa vuodessa. Joka kerta lähtiessä on silmät vetisenä.
Tällä kertaa tosin vähän kuumotti kotiin mennä, koska siellä oli keuhkokuume riehunut. Onneksi Laura oli jo taudin selättänyt ja äitikin oli jo antibiooteilla.

Lahden judoseuran pikkujouluista intoutuneena jatkoin hyvin alkanutta keilailu -uraani ja keilasin toisen kerran elämässäni. Tällä kertaa tapahtui sarjakuvista tuttu liike, kun keilapallo lipesi sormistani ja lensikin päinvastaiseen suuntaan eli taaksepäin. Tällä tupeloinin määrällä ei edes hävettänyt vaan revettiin Lauran kanssa molemmat huutonauruun. Jonkin sortin keilamarkut kyllä loivat pahoja katseita.
Leville menossa
                                           




Näin myös rakkaita ystäviänikin Paukea, Riikkaa ja Meriä. Tiedättekö ne ystävät joiden kanssa jatketaan aina siitä mihin jäätiin, vaikka ei olisi vuoteenkaan nähty.En ole ensimmäisenä ystävystymässä uusiin ihmisiin, mutta minulla onneksi pitkiä ystävyyssuhteita.

Jouluaatto viettiin perheen kesken kotosalla. Joulupäivänä sukulaiset tulivat kahville. Kuulostaa siis melko perinteiseltä. Mutta sitä se joulu minulle on; perinteitä, yhdessä oloa ja hyvin syömistä. Kuulostaa varmasti jo melko siirappiselta.

Yhtään lajiharjoitusta en Sodankylässä tehnyt. Vain pari kertaa kävin rautaa liikuttamassa ja hyvinhän se liikkui. Ehkä minun voimatasot ovat normaalit joku päivä. Tänään Tapanin päivän aamuna isä heitti minut Rovaniemelle junaan (ensimmäinen bussi taisi lähteä vasta päivällä).  Matkustamista tulee tänään 12,5 tuntia.  Onneksi Sande tulee tänään myös Lahteen. Huomenna lähdetään Varalaan perinteiselle kinkunsulatus leirille Varalaan. Tällä kertaa leiri on taas yhdessä kaikkien ikäluokkien kanssa. Tulee taas paineet voittaa ikäryhmien välinen esityskisa ;)

tiistai 4. marraskuuta 2014

Pariisi kuvina

Osa joukkeesta jatkoi Ruotsista suoraan Pariisiin treeniviikolle.Vietimme siellä viisi päivää harjoitellen judoinstituutissa ja insepissä. Tea Laakkosen matkapäiväkirja tyyppinen teksti avaa hyvin viikon tunnelmia. Itse ajattelin pommittaa tunnelmia puhelimella otetuilla luovilla turistikuvilla.



Insepistä tulossa minä, Laura ja Tommi taustalla. 

Seinen rannalla

:)

Naiskauneutta

Reissun tytöt ja Notre dame

Europeancup prossia


Lokakuun lopussa osallistuin Helsingborgiin järjestettävään european cuppiin.  Tallinnan kisoista oli jäänyt nälkä, joten oli mukava lähteä kisaamaan. Meitä suomalaisia sinne lähti runsas joukko.

Perjantai eli punnituspäivä oli minun kohdallani sama mikä koko vuoden eli hikijumpalle ennen punnitusta.  Onneksi suomineidot kannustivat kun oma känkkäränkkäkäyrä nousi pilviin jääkaapin lämpöisestä salista, jossa siis jumpattiin. Naisten vaaka näytti muutenkin 300g enemmän kuin miesten ja sen olivat huomanneet myös muut kilpailijat. Jumpalta tultaessa huomattiin että oikeus oli näemmä otettu omiin käsiin ja johdot oli SAKSILLA KATKOTTU!!!  Puntariin mennessä johdot oli vaihdettu ja minun 51,7kg nousi tasalukemiin. Onneksi olin kuunnellut hotellilla Satun varoittelua ja malttanut pysyä kuivin suin.

Kisapäivä meni samoilla hyväksi todetuilla rutiineilla.  Alkuun kunnon alkulämmittelyyn jonka jälkeen rentoa fiiliksen luontia. Ensimmäisen kierroksen pääsin vapaalla ja vastustajaksi tuli ranskatar voitettuaan jenkin.  Matsin otin ihan perushyvin mitä nyt pari kertaa jouduin painavaan kahvaa.  Voitoin sain ranskalaisesta kahden varoituksen turvin (Passiivisuusvaroitus ja otevaroitus).
Toinen matsi oli yllätys yllätys jälleen rankalaista vastaan. Matsissa oli hyvä boogie ja sain ajettua ranskalaiselle varoituksen.  Ennen ottelun puoltaväliä tilanne meni mattoon.   Ja lähdin irrottamaan hänen jalkaansa, jotta saisin sidonnan.  Hieman innokkaasti toimiessani unohdin pitää tuen toisellakin puolella vartaloa, jonka ranskis käytti hyväksi ja pyöräytti minut sidontaan.  Hävisin matsin mutta opin ainakin miten tilanteessa EI toimita. Sama tyttö lopulta voitti sarjan ja minä tipuin pronssiotteluun.

Pronssiotteluun sain vastukseni venäläisen.  Viime kesän Venäjän leiriltä tiesin hänet sodenaiseksi. Alkuun heitin polvikiepillä Wazarin (7p).  Tämän jälkeen ottelu jatkui tasaisena kunnes loppupuolella päätin ottelun Wazarin arvoisella lonkkaheitolla.


                                                        Minä ja Ranskan mimmit


90kg sarjassa Suomeen tuli sarjavoitto ja pronssi

Otteluni ovat parantuneet viime kevääseen verrattuna ja itseluottamusta tuli lisää omaan tekemiseen.  Mitallisija oli toinen aikuisten european cupissa , josta olen myös tyytyväinen.   Nämä kisat olivat viimeiset ennen marraskuun puoltaväliä järjestettäviin u23 EM kisoja.  Meitä lähtee lisäkseni -90kg pojat Jaakko ja Samppa.  Joukkue ei törmää toisiinsa koko kisoissa, koska poikien saapuessa Puolaan minä olen jo matkalla Suomeen.


sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Hei hei mitä kuuluu!

Aikaa on taas kulunut viime päivityksestä, joten on hyvä varmaan päivittää mitä Kakon Katrille kuuluu.  Varautukaa siis supertiiviiseen asiaproosaani. Viimeksi olin menossa PM- kisoihin, josta tuli siis yleisen sarjan mestaruus. Madridin jätin väliin käsilukosta tulleen vamman takia. Kesällä sain viimein harjoittelut tälle vuodelle kunnolla käyntiin. Kävin ulkomaan leireillä Espanjassa, Venäjällä ja Saksassa. Kotimaan leirejä kävin Heinävedellä ja Pajulahdessa. Tiivis leireily kannatti ja pääsin taas jutun jujusta kiinni. Näistä lähtökohdista oli kiva aloittaa syyskuun kolmen viikon kisablokki.

Aloitin tämän vuoden ensimmäisen  kv-kisani niinkin vaatimattomasti kun Kroatian grand prix-kisalla. Tosiaan tätä ennen olin käynyt yhden aikuisten kansainvälisen kisan 1,5 vuotta sitten Belgian Arlonissa, ja lisäksi taisin kisatakin ulkomailla pienien haavereiden takia vuosi sitten junnujen Em-kisoissa. Upps

No niistä kisoista ei jäänyt paljon kerrottavaa. Hävisin ensimmäisen matsini Italialaiselle. Nettiä kaivelemalla löytyy hieno sode, jossa minä olen lentäjän roolissa.  Fiilikset kisaan oli loistavat oikein odotin matolle pääsyä.  Kaavio oli kova minun tasolleni, mutta kyllä siellä oli hyvänä päivänä voitettavia tyttöjä.

 Seuraavana kisana oli Suomen oma european cup Tampereella. Tämä kisa ei ole olympiapistekisa, mutta minulle hyvä kisa. Harmi vain että osa ilmoittautuneista ottelijoista ei saapunutkaan paikalle ja oma sarjani jäi alkuperäistä pienemmäksi. Eritysen tästä kisasta teki myös Lahden judoseura, jotka tulivat Orimattilan judoseuran kanssa bussilla kannustamaan kilpailijoitaan. Ensi vuona muutkin perässä! 

Ensimmäinen otteluni oli Marjanne Kososta vastaan.  Tein Wazarin (7p) sidonnalla, josta vastustajan tulessa pois rakensin ottelun päättävän käsilukon. Toiseen matsiin asettui Anni Leino.  Tein yukon (5p) arvoisen kiepin, josta jatkoin jälleen ottelun päättävään käsilukkoon. Kolmas ottelu oli brittiä vastaan. Vastusta vaikutti minulle ärsyttävältä yhdistelmältä ; vasemman puoleinen ottelija, kiepintekijä ja lisäksi minua lyhyempi. Ottelu olikin lopuksi yllättävän lyhyt. Sain heti haluamani otteen, josta heitin hänet yukon(5p) arvoisella jalkaheitolla ja jatkoin sidontaan.

Viimeinen ottelu oli ranskalaista vastaan. Aloitin aktiivisesti, josta ranskalaista varoitettiinkin. Noin puolenvälin jälkeen heitin hänet yukon (5p) arvoisella vastaheitolla. Viimeisellä minuutilla sain niinkin typerän ajatuksen että pakko tehdä jotain, vaikka olisin voinut ottaa itselleni huoletta vielä kaksi varoitusta.  No tämä idea päättyi surkeaan heittoyritykseeni, josta ranskatar puolestaan lukotti minut. Pöljistä pöljin minä.  Myöhemmin tsekkasin naisen meriitit, ja olihan tällä pari hopeamitalia maailmancupissa. No laitetaan möhläys nuoruuden piikkiin. 
                                          Kuva: Ilkka Valtasaari

Seuraavan viikon kisat käytiin Tallinnassa european openissa.  Kisassa oli myös olympiapisteitä jaossa. Itsellä nämä kisat menit myttyyn jo viikolla vaivanneen syysflunssa takia.  Perjantai-iltana nieleminen sattui jo kurkussa, mutta ajattelin sen korjaantuvan saamalla nestettä takaisin elimistöön.  Lauantaina lämmittelyä tehdessä en valehtelematta saanut hien pisaraakaan iholle, naama oli kirjaimellisesti tomaatinpunainen. En kuitenkaan jaksanut alkaa sitä niin paljoa hätäilemään, olihan keskityttävä matseihin. Ensimmäiseksi sain vastaan Hollantilaisen vastaan jolle hävisin omista surkeista heittoyrityksistä tehtyihin vastaheittoihin. Nainen porskutti lopulta kultamitalille asti.

Seuraavaan matsiin sain vastaan tutun venäläisen.  Hänelle hävisin yukon (5p)arvoiseen vastaheittoon. Harmitti vähän, koska venäläinen oli lopulta kolmas, ja todellakin voitettavissa oleva.  En ole koskaan voinut niin huonosti otellessani kuin Tallinnassa. Lihakset oli hapoilla/kylmillään jo ottelun alusta asti ja kurkku kuiva kuin Sahara. Eniten jäi vain riepomaan se, että olisin halunnut otella täysissä voimissani ja ottaa itsestäni kaiken irti. Mieli oli valmis  mutta kroppa sanoi stopin. Onneksi meidän seuran Satu Lehikoinen taisteli itsensä viidennelle sijalle. Tuli hyvä mieli, kun katseli hattuhyllyltä Satun otteita

Seuraavat kisat ovat parin viikon päästä Ruotsissa. Siitä jatkan joukkueen mukana treenaamaan Pariisiin. Marraskuussa herkistellään puolestaan alle 23- em kisoihin  Yritän nyt vihdoin kirjoittaa useammin, kun sain läppäriinkin netin. Löytää myös voi  instagram puhelinsovelluksesta nimimerkillä kakkokatri. Sinne päivittelen kuvia useammin.

maanantai 12. toukokuuta 2014

Rise like a phoenix

Olen palannut piiiitkän ja uuvuttavan talven jälkeen. Tosiaan talvi meni koulunpenkkiä kuluttaessa ja lisätehtäväkasaa tehdessä, joten harvinaisina vapaa hetkinä vajosin sohvan nurkkaan möllöttämään.
Nyt hyvät kansalaiset, medborgare on minun ilo ilmoittaa että Pajis on loppu! Siis suomeksi sanottuna liikunnaneuvoja Kakko palveluksessanne. Voitte kuvitella sen fiiliksen kun neljän vuoden lisätehtävä kasa on vihdoin purettu! Boom baby!
Ja tässä opintojen polkua käydessäni hajotin selkäni judotouhuissa, hoidin kuntoon ja kävin SM kisoissa uusimassa mestaruuden. Kahden viikon päästä on PM-kisat ja siitä seuraavalla viikolla minun aikuisten ensimmäinen maailmancupkisa Madridissa.
Nyt siis päivitys tahti kiristyy!